Tänään on ollut minun kesäni ensimmäinen päivä: ei töitä, ei velvollisuuksia. Aurinko on paistanut kauniisti, on saanut nukkua pitkään ja syödä hyvin. Kauniin sään kunniaksi lähdimme Suomenlinnaan lukemaan ja käyskentelemään. Kotimatkalla opastimme turisteja, että ei ole kivaa, kun he syöttävät lokkeja. Että me Helsingissä asuvat joudumme sitten kestämään koko kesän niitä aggressiivisia lokkeja, jotka hyökkäilevät ihmisten päälle.
Nina jossain parakin vieressä :)
Taru kuulee rapinaa, ja huomaa puusta alas kapuavan kissan!
Oi, mikä ihana rapsutuksenkipeä kolli!
Mau!
Ja Tarua hymyilyttää, kun sai rapsutella kissaa :)
Kotipuutarhaa! Heh, en ole ostanut noin monta rumaa valkoista amppelia, vaan ne on töistä kotiin raahattuja, ts. ilmaisia.
Mmm! Jätskiä ja mansikoita kera espresson! (Ja lasit viiniä ruoan kanssa :))
Oi, mikä ihana rapsutuksenkipeä kolli!
Mau!
Ja Tarua hymyilyttää, kun sai rapsutella kissaa :)
Kotipuutarhaa! Heh, en ole ostanut noin monta rumaa valkoista amppelia, vaan ne on töistä kotiin raahattuja, ts. ilmaisia.
Mmm! Jätskiä ja mansikoita kera espresson! (Ja lasit viiniä ruoan kanssa :))
Tällaisina päivinä aina miettii, että on tämä Helsinkikin aika kiva paikka asua. Tai pohtii, kuinka ihanaa olisikaan omistaa mökki. Tai asunto Suomenlinnassa. Myönnän käyneeni taas Suomenlinnan hoitokunnan sivuilla katsomassa vuokra-asuntoja..
Eilen mulla oli asiakkaana ihana brittinainen, joka rakastui tulisesti samaan päivänpeittoon, jonka pohdin itsekin ostavani, jos vain keksin jotkut hyvät perustelut ostokselle. Aikamme rupateltuamme ja keskustellen joidenkin liikkeiden valikoimasta Lontoossa (olin sattunut viime matkalla käymään juuri samoissa kaupoissa ja tietenkin olin siellä ollessani tarkastanut paikalliset liinavaatevalikoimat..) rouva päätteli minun ilmeisesti myös osaavan lontoolaisen tasolla englantia. Kieli nimittäin alkoi olemaan koko ajan enemmän local, ja minä koko ajan enemmän ulkona tädin puheista! :D Se oli hauskaa, mutta lopulta täti lähti ihanan päiväpeitteen kanssa hotellille, pohtien sen mahtumista käsimatkatavaroihin...
Samalla kassalla työskennellyt tyttö kysyi minulta asiakkaan jälkeen, että miksi haluan niin kovasti muuttaa Englantiin, että mikä siinä niin kiehtoo. Aikani pohdittuani päädyin näihin muutamiin seikkoihin:
Eilen mulla oli asiakkaana ihana brittinainen, joka rakastui tulisesti samaan päivänpeittoon, jonka pohdin itsekin ostavani, jos vain keksin jotkut hyvät perustelut ostokselle. Aikamme rupateltuamme ja keskustellen joidenkin liikkeiden valikoimasta Lontoossa (olin sattunut viime matkalla käymään juuri samoissa kaupoissa ja tietenkin olin siellä ollessani tarkastanut paikalliset liinavaatevalikoimat..) rouva päätteli minun ilmeisesti myös osaavan lontoolaisen tasolla englantia. Kieli nimittäin alkoi olemaan koko ajan enemmän local, ja minä koko ajan enemmän ulkona tädin puheista! :D Se oli hauskaa, mutta lopulta täti lähti ihanan päiväpeitteen kanssa hotellille, pohtien sen mahtumista käsimatkatavaroihin...
Samalla kassalla työskennellyt tyttö kysyi minulta asiakkaan jälkeen, että miksi haluan niin kovasti muuttaa Englantiin, että mikä siinä niin kiehtoo. Aikani pohdittuani päädyin näihin muutamiin seikkoihin:
- Ihmisten kohteliaisuus. Se, kuinka jo lentokentällä (tai parhaassa tapauksessa British Airwaysin lennolla) huomaa astuneensa aivan erilaiseen kohteliaisuuden kulttuuriin. Rakastan kuulla itseäni kutsuttavan etuliitteellä "dear", rakastan pieniä kohteliaisuuksia ja huomioon ottamista.
- Ihmisille annetaan tilaa. Suomessa koko ikänsä asuneena olen tottunut tiettyyn omaan tilaan, ja mielestäni briteissä sen saa pitää. Vaikka ihmisiä on paljon, kukaan ei tule liian lähelle tai puhu liian kovaa, kuten esimerkiksi espanjankielisissä maissa. Vaikka niissäkin on puolensa, huomaan ahdistuvani pian melusaasteessa ja tuntevani liiaallisen kosketuksen vieraiden ihmisten kanssa jotenkin ei-mukavaksi.
- Luomutuotteiden runsaus ja hinnat. Se, että ekologisuus on muotia, mutta hyvällä tavalla, niin että muutoksia oikeasti tehdään. Vaikka moni asia Britanniassa on edelleen hyvinkin traditional, siellä toisaalta uskalletaan tehdä rohkeita päätöksiä ja muutoksia toisissa asioissa.
- Ne tietyt asiat, jotka puolestaan ovat säilyneet samanlaisina aina.
- Kansainvälisyys. Sellainen ilmapiiri, jossa ihmiset eivät tuijottele toistensa perään.
- Ainakin Lontoossa ihmiset osaavat olla julkisissa hiljaa ja tiiviisti.
- Yltäkylläinen rujo kauneus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti